Osaamistani ovat:
Yliopistojen opetusta tehostetaan ja opintoaikaa lyhenetään. Johtaako tämä siihen, että kaiken pitää tapahtua nopeasti ja tehokkaasti. Ajattelu on paljon aikaa vaativaa työtä, joten kohdistuuko tehokkuusajattelu juuri tähän? Miksi sitten ylipäätään yliopistoissa pitäisi ajatella? Miksi opiskellessa pitäisi itse miettiä, koska voi käyttää jonkun muun ajatuksia? Miksi koittaa keksiä opinnäytetyössä mitään uutta tutkittavaa, kun voi varmentaa aikaisempaa tutkimusta? Miksi koittaa saada tutkimuksen otos edustavaksi? Opiskellessahan vain harjoitellaan tutkimuksen tekemistä. Mitä seuraa, jos emme itse enää halua ajatella? Ulkoistetaan ajattelu vain joidenkin ihmisten tehtäväksi, näin säästämme itse aikaa. Yliopistojen luennoitsijat voisivat aina sanoa opiskelijoille, mitä tehdä ja opiskelijat voisivat vastata suoraan Aristoteleen retoriikasta tai Wikipediasta löytämiensä vastausten avulla. Tehtävänantojen tällöin pitää olla ehdottoman selkeitä, ettei opiskelija vain joudu tuhlaamaan aikaa ajatteluun.
Vastustan näillä argumenteilla nykyistä yhteiskunnan tehokkuusajattelua mutta kannatan laadunvarmistusta, koska laiskuus ja ajattelu eivät ole sama asia. Tosin joskus laiskuus johtaa ajatteluun, esimerkiksi miten saan lasillisen vettä mahdollisimman pienellä vaivan näöllä. Tehokkuudessakaan ei ole mitään pahaa, mutta kuten luki- tai mielenhäiriöissäkin, ei jokin asia ole välttämättä ongelma mutta jos siitä on huomattavaa haittaa, silloin se on ongelma.
Pauli Rekola 2.10.2011