Osaamistani ovat:
Eduskunnassa on ollut paljon puhetta työurien pidentämisestä, etenkin työuran alkupäästä. Puhetta on ollut siitä, että nuorten pitäisi valmistua nopeammin, jotta he siirtyisivät työelämään nopeammin. Olenkin miettinyt, onko tässä mietinnässä ollenkaan huomioitu sitä, että monet opiskelijat, jotka eivät kykene opiskelemaan tavoitetahtia ovat jo työelämässä. He toimivat esimerkiksi kaupankassoina, myyjinä, vartioina, järjestyksenvalvojina, tarjoilijoina, siivoojina jne. Työelämä siis viivästyttää heidän opintoja. Entä ne, jotka eivät ole olleet työelämässä? Heidän ensikosketus työelämään on useimmiten palkaton työharjoittelu, jossa vaaditaan kovien kriteerien täyttämistä ja vastuunottoa. Palkintona tästä on työkokemus, jotta jatkossa voisi olla paras hakija, tarvitsee hakijalla useimmiten olla enemmän työkokemusta eli hänen tarvitsee tehdä lisää palkatonta työharjoittelua. Onko kukaan miettinyt: kuinka paljonko valtio menettää verotuloja palkattomassa työharjoittelussa? Jonkunhan on työt on tehtävä, jos ei olisi harjoittelijoita yritysten tarvitsisi palkata enemmän työntekijöitä. Mitä enemmän puolestaan tehdään työharjoittelua sitä enemmän yksittäisen hakijan tarvitsee tehdä työharjoittelua, että hän erottuu muista hakijoista eli ilmaisen työn määrä vain kasvaa.
Jos harjoittelija ei pääse tekemään niitä tehtäviä, mitä hänen koulutukseensa kuuluu, mikä järki tässä työharjoittelussa on? Jos hän taas pääsee tekemään, vie hän ehkä joltain työpaikan, ainakin osa-aikaisen.
Entä valmistumisen jälkeen?
Valmistumisen jälkeen voi päästä TE-keskuksen koulutukseen, johon taas kuuluu palkatonta harjoittelua tai sitten voi päästä suoraan työharjoitteluun. Eikö paremmalta kuullosta tehdä työtä 9+ euron tuntipalkalla ja olla opiskelija, jolloin saa vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta kuin tehdä työttömyystuella ilmaista työtä? Onko enää ihme, etteivät opiskelijat valmistu määräajassa vaan tekevät töitä opintojen ohessa.
Muutos
Ehdotan ilmaisen työn poistamista. Tämä korvattaisiin halvalla työllä. Enää ei saisi tehdä harjoittelua palkatta vaan esimerkiksi 0-75% palkalla, siten että harjoittelijan palkkaaminen olisi hivenen halvempaa kuin työntekijän palkkaaminen. Palkkaan vaikuttaisi se, kuinka itsenäisesti työharjoittelija tekisi työtään, jos häntä kokoajan opetettaisiin niin hän ei saisi palkkaa. Jos hän olisi opintojen loppupuolella eikä juurikaan tarvitsisi opastusta, hänen työharjoittelun palkka olisi 50-75% työntekijän palkasta. Eräs perustelu tähän on: tuleva työvoimapula, niin miksi pitäisi tehdä työtä ilmaiseksi. Palkallinen harjoittelu kannustaisi yhä enemmän nuoria työn tekemiseen. Kun palkattomat työharjoittelijat poistuisivat työmarkkinoilta, yritysten olisi palkattava lisää henkilöstöä, jolloin verotulot kasvaisivat.
Tämä ei koske minua henkilökohtaisesti tai muita jotka ovat valinneet alan, jossa ei tarvitse mennä palkattomaan työharjoitteluun, ja jossa on töitä valmistumisen jälkeen.
Lopuksi vielä ajatus siitä, mitä tapahtuu opiskelijalle, joka ei pääse palkalliseen työharjoitteluun eikä suostu palkattomaan? Eikö hän valmistu koskaan? Miksi yhteiskunta maksaisi koulutuksen tehtäviin mihin ei tarvita työntekijöitä?
Tiivistys: Miksi nyt on ilmaista työharjoittelua
Opiskelijan näkökulma
1) Työkokemusta katsotaan hakiessa töihin, jolloin että hän pääsisi töihin, tarvitsee hankia kokemusta keinolla millä hyvänsä, vaikka tekemällä työtä ilmaiseksi.
2) Lupaus siitä, että työharjoittelun kautta voi saada kontakteja, minkä avulla päästä töihin.
Oppilaitoksen näkökulma
3) Työharjoittelu ei maksa oppilaitokselle läheskään niin paljoa kuin muu opetuksen muoto, jolloin se on oppilaitokselle kannattava opiskelumuoto.
Työnantajan näkökulma
4) Kuka työantaja ei huolisi ilmaista koulutettua työvoimaa
Poliitikon näkökulma
5) Vähemmän työttömiä, kun työttömiäkin on harjoittelussa.
Loppukaneetti
Jos perustan yrityksen, en palkkaisi työntekijöitä vaan ottaisin harjoittelijoita niin paljon kuin mahdollista. Yrityksessäni, kuten jo jossain yrityksissä tehdään, edelliset harjoittelijat saisivat kouluttaa tulevat harjoittelijat tuleviin työtehtäviin, jolloin en kuluttaisi tähän omaa palkallista aikaani.
Pauli Rekola 12.11.2010